Sivut

maanantai 30. joulukuuta 2013

12. Tyrvään Tyyne

Nyt kun Tyynen liisinkiaika meillä on ohi...  Ajattelin tehdä pienen kuvakoosteen Tyynestä. Minun ja tamman yhteinen "tarina" alkaa jo loppuvuodesta 2009, kun lähdin Lauran kanssa katsomaan Lorentsolaista tammavarsaa Närpiöön, ihan vain seuraksi :) Varsa oli kiva, pieni ja musta, mutta emä olikin sitäkin hienompi! Ihastuin heti Tyynen ilmeeseen, kokoon ja kauniiseen rakenteeseen. Aivan tosi mahtava tamma! No niinhän siinä kävi, että Närpiöstä Lauran matkaan lähti emä ja varsa. Ja silloin oli jo puhetta, että olisin kiinnostunut liisaamaan Tyyneä joskus tulevaisuudessa.

Tyrvään Tyyne helmikuun hangilla 2013




Se aika tuli kevättalvella 2012,  jouduin luopumaan omasta rakkaasta siitostammastani Huhtitytöstä ja EU-tukien takia jouduimme hankkimaan korvaavan hevosen tukikauden loppuajaksi. Niinpä kysyin Lauralta Tyyneä lainaan ja sehän onnistui.

Sittenhän piti alkaa miettimään Tyynelle sopivaa oria. Tamma on mukavasti hieman erisukuinen ja sillä on alhainen sukusiitosaste. Monia oreja mietin ja pohdin, valinnan varaa olisi ollut. Kuitenkin pääkriteeriksi tuli erisukuisuus ja pitkän pohdinnan jälkeen J-puolen ori. Ratsujakin mietin ja vakavasti oli jo harkinnassa P-suunan ori, mutta koska tätä oria ei ollutkaan saatavilla siirtona, niin homma tyssäsi siihen. Toisaalta Tyynella on ihan kelpo raviennätys (juostu 5-vuotiaana 32,6) niin siksi juoksijapuolen ori tuntui houkuttelevalta. Päädyin 22,0-aikaiseen Kesä-Totoon, rakenteen ja suvun perusteella. Ratkaiseva tekijä oli myös se, että oria sai siirtona. Tyyne varsoi Lauralla toukokuun lopulla pienen ja kauniin tammavarsan Vili Pontevasta. Tyyne päästiin siementämään heti varsakiimaan ja se tiinehtyi hyvin.

Tyyne maaliskuussa 2013

Tyyne muutti meille joulukuussa 2012. Hillomunkki oli jo jonkun aikaa joutunut olemaan yksikseen ja se oli kovi otettu tammaseurasta! Tyyne tosin laittoi Hilliksen heti vanhemman tamman auktoriteetilla kuriin. Tyyne oli heti kuin kotonaan, söi hyvin ja rauhallinen. Eikä kaivannut varsaansa ollenkaan. Tyyne on luonteeltaan todella rauhallinen, kiltti ja itsevarma. Hyvä käsitellä ja toimiva. Aivan mahtava!


Tyyne ja pihattokarva



Tyynen laskettu varsomispäivä oli noin toukokuun puolessa välissä. Keväällä kovaa kohinaa aiheuttanut hevoseten herpesvirus sai hevoskansan (ravitouhuja lukuunottamatta) varpailleen ja kilpailuja peruttiiin sekä tallien välistä liikennettä kehoitettiin välttämään. Koska meillä oli tuolloin raveissa starttaavia hevosia, piti oma eläinlääkärimme hyvänä varokeinona rokottaa tamma tätä virusta vastaan. Samalla ell katsoi myös oliko Tyyne kantavana, koska se oli hänenkin mielestään kovin "pienivatsainen". No varsahan siellä oli :)

Olin pari viikkoa jo vahtinut Tyyneä öisin valvontakameran kautta. Kunnes perjantaina 31.5 iltapäivällä huomasin, että nyt oli tamman utareet tosiaan täyttyneet maidosta ja arvasin, että ens yönä varsoo. Jouni lähti tietenkin illaksi Riihimäelle raveihin... Otin Tyynen jo hyvissä ajoin sisälle ja se tuli ihan hirveetä vauhtia talliin. Ihan rauhassa se sinne jäi, mutta kamerasta katsoin, että noin kahdeksan maissa se oli tosi rauhaton. Luulin jo, että se varsoo heti siihen paikkaan, mutta varsa vaan luultavasti kääntyi. Tilanne rauhoittui, kunnes kahden maissa yöllä Tyyne varsoi. Kävin heti katsomassa varsaa ja tammaa, että kaikki hyvin ja jätin ne kahdestaan karsinaan. Menin vahtimaan kamerasta, että varsaa nousee ylös ja menee imemään.  Mutta varsapa ei noussut. Yritti välillä, mutta ei päässyt ylös. Tyyne alkoi kuopimaan varsaa ylös, mutta se ei noussut. Menin herättämään Jounin ja menimme yhdessä talliin. Autoimme varsan ylös ja se pysyi hyvin jaloillaan ja liikkui. Syntymästä oli kulunut aikaa noin kaksi tuntia ja aloin heti lypsämän ternimaitoa tuttipulloon varsalle. Juotimme monta kertaa varsaa pullosta ja koitimme opastaa sitä tissille. Pikkuhiljaa se alkoi vähän ymmärtää mistä maitoa tulee.
Maitobaari löytynyt

Heti yöllä jo katsoin, että varsa on TAMMA ja MUSTA! Ensimmäinen tammavarsa minulle kuuden orivarsan jälkeen ja vielä musta... Varsa oli ihan hiirenharmaa syntyessään ja mustat hevoset syntyvät yleensä harmaina. Ongelma oli kuitenkin varsan velttous ja se että se ei päässyt itse ylös. Kävin auttamassa sen kahden tunnin välein ylös ja imemään. Nopeasti varsa oppi mistä maitoa tulee. Pissat ja kakat tuli normaalisti. Tyyne oli aika kova vahtimaan varsaa ja alkoi heti kuopimaan sitä ylös kun joku tuli talliin. Eläinlääkäri kävi tutkimassa varsan ja ei löytänyt siitä mitään erikoista. Siitä otettiin varmuuden vuoksi verikokeet, kun ihmeteltiin varsan velttoutta. Melkein jo luovuin toivosta, varsa tuntui niin väsyneeltä ja heikolta.... Kävin kuitenkin seuraavan yönkin kahden tunnin välein tuuppaamassa varsaa ylös ja tissille. Sunnuntaina jouduimme lähtemään jo puolenpäivän maissa reissuun, mutta onneksi sain kaksi ihanaa ystävääni auttamaan varsan kanssa. He kävivät kahden tunnin välein tuuppimassa varsaa ylös ja katsoivat että se imi ja vaikutti jotenkin olevan hengissä... Iltaa kohden varsa selkeästi voimistui ja kun päästiin kotiin se nousi jo itse ylös ja laukkaili ympäri karsinaa! Helpotuksen tunne oli valtava, kun tuntui, että varsa selviää!

Tyyne ja varsa ulkona. Varsalla ikää 3 päivää


Varsan "syntymävelttous" ei koskaan selvinnyt. Istukassa saattoi olla jotain heikentymää, mikä on aiheuttanut tiineyden loppuvaiheessa lievää hapenpuutetta tai sitten varsa oli vain laiska, hento, hontelo ja ei vaan osannut nousta.... Mene ja tiedä? Sen tiesin kuitenkin, että veriarvoissa ei ollut mitään erikoista ja veren vasta-aineetkin oli todella hyvät. Eli ternimaitoa varsa oli saanut tarpeeksi ja ajoissa. Ja tiedän senkin, että ilman nopeaa puuttumista varsa ei olisi hengissä. On äärimmäisen tärkeää erottaa mikä varsan käyttäytymisessä on normaalia ja mikä epänormaalia. Olihan tietysti tuuriakin matkassa, mutta varmasti se, että kävin auttamassa varsan tissille päivin-öin kahden tunnin välein ja se että juotettiin heti ternit tuttipullosta, avain siihen, että meillä on nyt ihana tammavarsa!

Varsa viikon ikäisenä

No sitten tietysti se varsan nimi :) Pitkään pohdin, että jatkanko samalla nimeyslinjalla, kun Huhtitytön varsojen kanssa. Kuitenkin aloin pyörittelemään jotain muuta nimeä mielessäni. Yhtenä yönä sen sitten keksin. Hyvä kun sain unenpäästä kiinni kun olisin heti halunnut mennä katsomaan Heppa-järjestelmästä onko keksimäni nimi jo käytössä. Tyynen varsan nimeksi tuli KESÄYÖ. Alku tulee tietysti isästä, Kesä-Totosta ja loppu muotoutui varsan syntymähetkestä ja väristä. Johon tietysti isäni heti kommentoi, ettei kesäyö ole tumma tai musta... Mutta niin tai näin; varsan nimi on Kesäyö :)

Kesäyö
Tyyne on todella hyvä emätamma. Hoitaa ja huolehtii varsastaan ja on sille ystävällinen. Tammat pääsivät heti pienelle laitumelle ja aika rauhallisesti Hilliksen laitto Tyynen ja varsan kanssa samaan peltoon meni. Aina sitä vähän jännittää näitä yhdistämisiä, mutta yleensä ne menevät ihan hyvin.

Tyyne ja Kesis
 
Tyyne ja Kesäyö kesäkuun lopulla
Tyyne ja Kesis 13.7.13 uudella laitumella




Tyyne ja Kesäyö 30.10.13


Vähän haikealta tuntui syksyllä, kun tiesin Tyynen meillä oloajan loppuvan pian. Olimme Lauran kanssa sopineet, että Tyyne palaa hänelle, kun saamme varsan vieroitetua. Toisaalta ainahan se on helpotus kun hevosmäärä vähenee... Mielessä oli kuitenkin se, että miten Hillomunkki, joka oli kovin kiintynyt Tyyneen pärjää ja tietysti miten varsa suhtautuu siihen kun emä lähtee pois. Marraskuun puolivälissä vieroitimme Kesäyön omaan karsinaan yöksi, päivät ne olivat yhdessä tarhassa. Varsa sopeutui oikein hyvin omaan karsinaansa ja Tyynekin näytti tyytyväiseltä, kun sai syödä ruokansa rauhassa. Joulukuun alussa veimme Tyynen uuteen kotiinsa, Vammalaan. Siellä tamma saa jatkaa siitostamman työtään.

Hillomunkki ja Kesäyö jäivät kaksistaan ja oikein hyvin näyttää yhdessäolo sujuvan. Tätäkin kirjoittaessa, tammat pääsevät kesälaidunlohkolle. Eihän siellä mitään syötävää enää ole, mutta siellä ne päivittäin kuljeskelevat. Kesis ottaa aina hurjia pukki/kiitolaukkapätkiä ympäri peltoa ja Hillis juoksee "hoitovarsansa" perässä hieman hätääntyneenä...

Kiitos Lauralle ihanan ja mahtavan tamman lainasta! Ei noin viisaita ja fiksuja hevosia joka päivä tule vastaan. Ja kiitos Tyynelle tammavarsasta, josta toivottavasti tulisi edes puoliksi niin kiva ja kiltti kuin emästään!


*********************************************************************************
Tyyne kantakirjattiin R-suunnalle Teivossa 24.10.2012 ilman palkintoa, ratsastettavuuskokeella. Säkäkorkeus on 158cm ja pisterivi seuraavanlainen: 6-7-7/7-7=34

Lausunto:  

Tyydyttävät tyypit, matalaryhtinen. Pyöreä pitkä runko, pitkä kaula, jyrkkä lapa, lyhyt säkä, hieman huipukas lautanen, hyvät pitkät reisilihakset.

Melko hyvin kestäneet jalat, oej polvessa sivuttaissiirtymä, vennot lyhyet ej vuohiset, takajalat hyväasentoiset. Hyvänpuoleiset lohkeilleet kaviot.

Etujalkojen liikkeet ahtaat, oej kerii ja takajalkojen liikkeet ahtaanlaiset käynnissä, niukka yliastunta. Ahtaat suorat raviliikkeet. Käynti 7: Melko jouduttavaa. Ravi 6: Ei työnnä takaa riittävästi. Laukka 6: Puhdas, hieman ponneton. Ratsastettavuus: Yhteistyöhaluinen, tarkkaavainen, ei kanna itseään. Rohkea, luotettava, kiltti, rauhallinen.
Kantakirjauskokeen muut pisteet: Luonne 9, liikkeet 6, ratsastettavuus 7 yht. 22p

Ei kommentteja: